Gibraltar

Nyt on Gibraltar nähty! Meikäläiselle se oli toistamiseen, koska kävin siellä rakkaan "Natasha"-ystäväni kanssa jo yli 10 vuotta sitten!!!!!!!! Vau. Mutta siitä kerrasta ei paljon muistikuvia ollut, muuta kuin villit apinat ja jätettiinkin apinasafarit väliin tällä kertaa. Bussimatka kesti hitusen kauemmin kuin oltiin aateltu, toista tuntia mutta meni se matka pieniä lasten kiukutteluja lukuunottamatta oikein sujuvasti. Meillä oli paikallinen opas, joka oli tosi hauska tyyppi, kertoi väliin hyviä tarinoita ja kertoi ohiajettavista paikoista. Sää oli vähän pilvinen, aurinkoisella ilmalla olis varmaan saanut vähän ilosemman kuvan paikasta...
Gibraltarhan on pikkuenglanti ja siltä se vaikuttikin. Ihmiset oli astetta yrmysempiä, nähtiin kakskerrosbusseja ja punnilla sai maksaa jos niitä olisi vaihdettu. Ja tietysti me nähtiin bobbypoliiseja koppalakkeineen! Ja isoveli oli tyytyväinen. Muutoinkin isoveli on tsempannut täällä reissussa ihan älyttömän hienosti. Jaksaa todella hienosti olla mukana menossa ja jalkasin liikkeellä. Pikkuveli sen sijaan on viime aikoina pistänyt enemmänkin ranttaliksi. Ei oikein millään jaksa olla paikallaan, siis tarkoittaen rattaita tai syöttötuolia. Johtunee siitä, että ottaa mieluimmin isoveljen perässä juoksuaskelia, kuin istua könöttää vaunuissa päivän kestävillä reissuilla... Ymmärrettäväähän tuo on, nyt tarvii loppureissua varten kehitellä joku lelu noihin vaunuihin että jaksaisi. Kantoreppu on kyllä sellainen, että siinä onneksi viihtyy. Ja myönnettäköön, että marie-keksejä on mennyt kymmenen pakettia tällä reissulla, niitä tykkää nakertaa samalla kun liikutaan...

Tuollahan se Gibraltar on, the Rock

Vaikkei menty apinoita katsomaan, niitä vilisti siellä alakaupungissakin...

Pojat. Isoveljellä on laastari koska kasvoissa oleva mansikkaluomi puhkesi yöllä ja vuoti verta aikalailla. Niin paljon, että multa tuli laatat.. En tiedä oliko se siitä verestä vai myötätunnosta mutta kaikki hyvin nyt :)

Gibraltar itsessään jäi meiltä lähinnä pääkadun tutkimiseen, toki syötiin edellispäivänä tehdyt eväsleivät kaupungintalon edustalla. Mainittakoon, että miehillä oli tietysti pekonileivät.



Isoveli täällä huutelee kaikille ohituleville kaikenlaista läppää, useimmiten esittelee itsensä poliisiksi. Teki myös tämän meidän oppaalle ja oli kyllä huikea opas. Kun saavuttiin meidän poistumispysäkille niin hän kuulutti bussinkajareihin englanniksi, että tässä olisi sitten pysäkki jossa jää pois myös kuuluisa poliisimies Heikki!! Annettiin oppaalle reilut aplodit.



Iltasella käytiin vielä ravintolassa syömässä. Ja vaarin kanssa käytiin parilla. On kyllä kiva päästä munkin tuulettumaan vähän noista ipanoista, vaikka ihania ovatkin... :)

Iltasella syömässä

Tämä päivä vietettiinkin sitten tässä Fuengirolassa ja tehtiin sellanen reilu 10 kilsan kävelylenkkikin samalla! Käytiin tutustumassa Fuengirolan linnaan. Mutta ihan kuin arvata saattaa, iskälle tuo 10 kilsan kävelylenkki ei riittänyt. Aamutuimaan hän oli jo tehnyt perinteisen aamujuoksulenkkinsä ja päättipä sitten juosta tuolta linnalta (noin 5 kilsan päässä meidän kodista) kotiin. Ja sitten kun me muut tultiin toki hitaammin takaisin päin niin käveli meitä vastaan vielä. Hän koko aamupäivän huokui sellaista hyvää lenkkifiilistä ja muutoinkin hyvää fiilistä että tuo juoksu on kyllä saanut hänet valtaansa. Hyvä niin!!! Rakas pikkusiskoni Saku, viritä juoksumatto kuntoon jos iskä innostuu talvijuoksusta :)

Lenkille!!!

Käytiin hakemassa vielä halvat rullafalafelit ja kebabit iltapalaksi. Nyt on vaarikin päässyt meidän tavoille kun on haettu intialaista, fish and chipsiä ja kepsua. Nyt tultiin tänne yhteen ravintolaan vaarin kanssa missä on ilmanen netti että pääsin näpyttelemään meidän kuulumisia :)